Teemat

Vanhustenhoitoon tarvitaan inhimillisyyttä29.3.2017 07:01

Ikäihmisten perhehoito on jatkuvasti yleistyvä hoitomuoto, eikä ihme. Perhehoidossa on yksilöllinen hoiva, sillä ryhmäkoko on pieni ja hoitajat pysyvät samoina. Perhehoito antaa toisaalta myös hyvät mahdollisuudet yhteisöllisyyteen, yhdessä tekemiseen ja kokemiseen.

Perhehoito voi olla jatkuvaa ja kestää jopa vuosia, tai se voi olla lyhytaikaista, jolloin se tarjoaa esimerkiksi mahdollisuuden omaishoidon sijaishoitoon. Kyse on inhimillisestä hoitomuodosta, jota vastaan kenelläkään ei pitäisi olla mitään.

Ei pitäisi, mutta käytännössä Kuopiossa tätä hoitomuotoa ei arvosteta. Kaupungilla ei ole omia perhehoitoon koulutettuja hoitajia, eikä Kuopio myöskään ohjaa tällaista hoitoa haluavia asukkaita kaupungissa toimiviin yksityisiin hoitokoteihin. Ovatko tähän syynä ideologiset syyt, välinpitämättömyys vai haluttomuus? Toivottavasti kyse on pelkästään tietämättömyydestä, sillä se on näistä helpoimmin korjattavissa.

Kuopio on myös niitä kaupunkeja, joissa vanhustenhoidon toimintavalikoimaan kuuluu ns. hygieniahaalari. Kyseessä on vartalon peittävä puku, jonka vetoketju on selässä. Muistisairas ei pysty haalaria omin avuin riisumaan, ja se juuri on koko haalarin idea. Haalari pitää paikat siistinä, kun hoitajien määrä ei riitä vanhusten jatkuvaan hoivaamiseen ja vessassa käyttämiseen.

Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden lääkäripalveluista saamani tiedon mukaan yleisimpiä syitä hygieniahaalarin käyttöön ovat mm. intiimialueen raapiminen ja eritteiden kaiveleminen, jopa vaipasta syöminen. Haalarilla pyritään toisin sanoen estämään vanhuksen ei-toivottua käyttäytymistä tai suojaamaan häntä.  Kaupungin virkamiesten mielestä kyseessä on kuitenkin selkeä rajoittaminen, johon voidaan turvautua vain äärimmäisissä tilanteissa ja ainoastaan lääkärin luvalla.

Hygieniahaalarin käyttö saattaa joissakin tapauksissa olla myös omaisten toive. Näin esimerkiksi silloin, kun vanhuksella on pakonomaista riisumista ja hygieniahaalarilla halutaan säilyttää arvokkuus. Henkilökunta voi tällöin laittaa hygieniahaalarin päälle päivän ajaksi esimerkiksi villatakin, jolloin haalarin käyttö on mahdollisimman huomaamatonta.

Entä kuinka moni kuopiolainen vanhus joutuu käyttämään tällaista haalaria? Tätä tietoa ei löydy kuulemma mistään. Rajoittamiskeinoja on muitakin kuin haalari, esimerkiksi sitominen, mutta tarkkoja tietoja niiden käytöstä Kuopion kaupungin hoitolaitoksissa ei ole, koska niitä ei tilastoida. Tieto löytyy kuulemma vain kunkin rajoittamistoimenpiteiden kohteeksi joutuneen vanhuksen potilastietoihin tehdyistä merkinnöistä.

Vanhuksen pukeminen hygieniahaalariin tai hänen sitomisensa sänkyyn ovat puuttumista ihmisen itsemääräämisoikeuteen. Tällaista puuttumista ei vanhustenhoidon osalta säädellä missään laissa – vielä. Sosiaali- ja terveysministeriö on aikeissa asettaa työryhmän, jonka yhtenä tehtävänä on pohtia asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Suurin yksittäinen ryhmä, jota uudistus koskee, ovat muistisairaat.

Mikään ei kuitenkaan estä Kuopiota niin halutessaan lopettamaan haalarin käyttö kaupungin hoitolaitoksissa jo nyt.

Hygieniahaalari muistuttaa toimintaperiaatteeltaan vankiloissa käytettävää tarkkailuhaalaria, jolla pyritään estämään se, että lomalta palannut vanki voisi salakuljettaa huumausaineita vankilaan. Yksi olennainen ero näillä haalareilla kuitenkin on: voimassa olevan vankeuslain 18 luvun 4 §:n mukaan tarkkailuvaatetusta käyttävän vangin on pyynnöstä päästävä viivytyksettä wc-tiloihin. Vanhuksille tällaista pykälää ei ole.


Kommentoi kirjoitusta
*

*

* Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.